MARKKU HAANPÄÄ & AKI SUUTARI: Kehä 23.7.–16.8.2026

Haanpään ja Suutarin yhteistyöstä:

Markku Haanpää ja Aki Suutari ovat tutustuneet SAMK:n Kankaanpään taidekoulun kuvataiteen YAMK-opintojen parissa (2023–24). Opinnot mahdollistivat eri ihmisten kohtaamisia eri puolilta Suomen ja Haanpää ja Suutari havaitsivat nopeasti, että tulevat juttuun keskenään erinomaisesti henkilökohtaisella tasolla, mutta myös taiteellisilta praktiikoiltaan. Molempien taiteellisessa prosessissa korostuu läsnäolo, materiaalintaju ja luonnollinen ote eri materiaaleihin. Heidän teoksensa asettuvat luontevasti vuoropuheluun esteettisesti sekä temaattisesti. Galleria Joellan näyttely on heidän toinen yhteisnäyttely kahdestaan ja jatkoa tulee seuraamaan.

Markku Haanpää:

Työskentelyni on medioiltaan monipuolista ja toimin eri taiteilijaryhmissä aktiivisesti. Ympäristön- ja eläinsuojelu ovat minulle tärkeitä asioita, joihin vaikutan toiminnallani, mm. vapaaehtoistyössä SEY Loimaa ry:ssä, AVI:n virallistamana luonnonvaraisten eläinten hoitajana. Toteutan taiteeni mahdollisimman ekologisesti, luon uutta kierrättämällä. Taiteellinen prosessi on minulle tärkeää ja tuon sitä esiin somessa. Urani aikana olen pitänyt 28 yksityisnäyttelyä, yhteis- ja ryhmänäyttelyjä on kertynyt 96, näistä 11 ulkomailla. Olen toiminut näyttelyiden kuraattorina ja yhteisnäyttelyjen tuottavana henkilönä. Eräs taideryhmä on kertonut minun olevan moottori, joka ylläpitää yhteisöllistä toimintaa. Tämän lisäksi minua on tituleerattu henkilöksi, joka toteuttaa taiteellista ympäristöaktivismia. Olen otettu näistä huomioinneista.

Minulla on myös alter ego, Hemuli Hellboy, joka tutkii taiteellista prosessia muunlajisuuden ja toiseuden näkökulmista, lisäksi hahmo pitää luonnon ja biodiversiteetin puolia runollisella otteellaan, sateenkaaren kaikissa sävyissä tulen loimutessa sanomassaan. Hemuli Hellboy toimii sosiaalisen median kanavallaan Instagramissa ja hänen toiseudesta ponnistava voima vaikuttaa taiteeni sisältöihin.

KEHÄ -näyttelyn teoksieni lähtökohdista haluan kertoa seuraavaa:

Kiitollinen: Luonto, sen kunnioitus. Elämä, kiertokulku sekä kuolema. Kullanarvoinen biodiversiteetti, monimuotoisuuden vaaliminen. Muunlajisten kumppanuuden ymmärtäminen, varislinnun filosofialla ja taidolla taiteen toteuttaminen.  Rakkaus luonnonmateriaaleihin, niitä ei mikään taho voi leikata minulta pois. Taito ja materiaalintaju, jotka vaikuttavat olevan nykyihmisille katoavia kykyjä, harvemmin taiteilijoille. Näkemisen ja kokemisen lahjat, kyvykkyys liikkua ajassa. Taiteellinen prosessi ja työ, flown rikastuttava vaikutus henkeen sekä fysiikkaan. Yhteistyö, jakaminen toisen taiteilijan kanssa.

En kiitä, mutta valitettavasti vaikeuttavat taiteellista prosessia: Nykyisen hallituksen linjaukset ja leikkaukset, jotka kurjistavat heikossa asemassa olevien elämää, minä tiedän mitä on kokea nälkää ja kylmää. Varattomuus, mahdottomuus hankkia uusia taidemateriaaleja, tämä toki kuljettanut luonnonmateriaalien pariin, mistä seikasta olen kiitollinen. Loppuun palaminen, taiteilijaa huonosti kohtelevat yhteiskunnan rakenteet. Luontokato, ihmislajin tuhoava vaikutus ympäristöön. Turhautuminen, vihaisuus, toisaalta taiteen liekkini palaa yhä voimakkaammin! Myös siitä kiitän.

Aki Suutari:

Olen Säkylässä asuva ja työskentelevä, kansallisessa taidekentässä aktiivisesti toimiva kuvataiteilija. Toteutan teokseni valamalla pronssista ja alumiinista, rakentamalla käsin keramiikasta sekä jalometalleista kultasepän menetelmiä ja työkaluja hyödyntäen.

Olen saanut apurahoja työskentelyyni Kordelinin säätiöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta. Töitäni löytyy useista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Julkinen pronssista valettu teos ”Sinä olet minä” on esillä Punkaharjulla Aseman Taidelaiturilla.

Olen pitänyt toistakymmentä yksityisnäyttelyä ympäri Suomen muun muassa galleria Uusikuvassa Kotkassa, Rajatilassa ja Rongassa Tampereella, Taidekeskus Ahjossa ja viimeisimpänä Loimaan taidemuseossa ja Galleria Porin Saskiassa. Tartossa pidin ensimmäisen ulkomaan näyttelyni vuonna 2019. Olen esittänyt teoksiani lukuisissa yhteis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 2014 alkaen. Olen Suomen taitelijaseuran ja korutaideyhdistyksen jäsen.

Olen toiminut aktiivisesti myös opetus- ja muissa kuvataidealaan liittyvissä tehtävissä. Työskentelin Savonlinnan käsi- ja taideteollisessa opettajana ja lehtorina vuosina 2007–2015. Punkaharjun yläasteen kuvallisten aineiden opettajana toimin 2016–2017. Opetustyössäni olen vastannut kansainvälisestä toiminnasta ja ollut opettajavaihdossa Prahassa ja Tallinnassa useaan otteeseen. Opetustyön ja oman taiteellisen työni ohessa olen työskennellyt taidekeskus Retretissä useissa tehtävissä, pääsääntöisesti taiteilijan avustajana ja näyttelynrakentajana vuosina 2008–2011. Osa-aikaisena työntekijänä taidevalimo Sinisalossa 2017–2019. Vapaana taiteilijana olen työskennellyt vuodesta 2019 alkaen. Teen taiteen ja käsityön opetustyötä paikallisissa kansalaisopistoissa oman taiteellisen työni ohessa.

Teokseni käsittelevät ihmisten suhteita ja vaikutusta toisiinsa, itseensä, luontoon sekä ympäröivään maailmaan. Inspiraation lähteenä käytän taruja, satuja sekä uskonnollisia kertomuksia. Luonnosta löytyvät muodot-, sekä viittaukset taidehistoriaan ja populaarikulttuuriin ovat läsnä töissäni.

Taiteeni pyrkii enemmänkin herättämään kysymyksiä, kuin antamaan selkeitä vastauksia. Töissäni nostan esille asioita, jotka puhuttelevat minua, ja jäävät kummittelemaan mieleen. Haluan jakaa ajatuksiani muiden kanssa. Helpoiten tämä onnistuu minulta kolmiulotteisen muodon avulla ja käsin tekemällä. Haluan teosteni olevan julkisesti esillä, näyttelyissä tai sosiaalisessa mediassa, jotta ajatustenvaihto muiden kanssa onnistuu.