Svenska
English
Galleria Joellassa avautuu Kauko ja Maarit Nissilän yhteisnäyttely Kakefonia/Muotista. Näyttely on avoinna 1.4.2018 asti. Lämpimästi tervetuloa avajaisiin keskiviikkona 7.3. klo 18 – 20!
Taiteilijat kertovat työskentelystään:
KAUKO NISSILÄ
Teosteni aiheet tulevat kynän improvisaatiosta, mielikuvista ja muistoista. Työn edistyessä ne lähtevät elämään omaan suuntaansa. Pyrin teoksissani kerroksellisuuteen, vähän samaan tapaan kuin musiikissa usea instrumentti soittaa samaa aihetta.
Materiaaleina käytän uusiopaperia, rautalankaa, puuta, väriä. Teosten taustat ovat uusiopaperista puristettuja levyjä, jotka on muotoiltu seuraamaan kuvan ideaa. Papereissa käytän tekstiilivärejä ja muissa elementeissä akryylivärejä. Rautalanka muodostaa varsinaisen kuva-aiheen. Se on itsessään moniulotteinen ja näkemyksen tarkentuessa helposti muunneltavissa.
Rautalankaa on jostain syystä huonosti tutkittu ja vähän käytetty kuvan tekemisessä, huolimatta siitä, että se on halpa, kestävä ja monipuolinen, aivan omanlaisensa. Tekotapana se muistuttaa joltain osin reliefiä, mutta kokonaisuutena yhtä hyvin piirustusta maalausta tai vaikkapa veistosta.
MAARIT NISSILÄ
Työskentelen yleensä sarjallisesti: kuva antaa aiheen seuraavaan, muoto muuttuu ja varioituu. Tässä näyttelyssäni esiin nousee kolme teemaa. Kaksi aihekokonaisuutta Paatit ja Linnut ovat kepeitä ja leikillisiä. Niissä olen antanut mielikuvitukselle vapauden kokeilla ja rakennella, sitoutumatta malliin tai lajiin.
Syvällisemmin olen keskittynyt tällä kertaa ”kirjallisiin” aiheisiin: löytää kirjan veistoksellinen rakenne ja sen antamat mahdollisuudet. Samalla olen pohtinut kirjan / kirjojen voimaa. Kautta aikojen kirjaa on käytetty tiedon, taidon, totuuden ja tarinan levittäjänä, mutta myös epätotuuden, valheen ja propagandan välineenä. Kirjoihin on kerätty kestävää viisautta, salattua tietoa ja pahantahtoista panettelua. Niitä on arvostettu, mutta pidetty myös vaarallisina. Kirjoja on vähätelty, kielletty ja jopa poltettu.
Veistokseni ovat pronssia. Olen jo lähes kolmekymmentä vuotta valanut itse veistokseni pronssiin, mikä on tehnyt mahdolliseksi tutkia ja kokeilla erilaisia muoto- ja pintaratkaisuja sekä viimeistelytapoja. Tässä näyttelyssä monet teokset ovat suoraan vahasta muovattuja, uniikkeja. Olen myös käyttänyt niissä valmiita materiaaleja kuten nauloja, messinkitankoa, jopa linnunpesiä. Patinoimalla erilaisilla kemikaaleilla pronssin voi värjätä hyvinkin sävykkääksi. Kiillotetulla pinnalla pyrin lisäämään kuvan ilmaisua ja tehoa.