Teema töissäni on luonnonmullistukset ja ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat ilmiöt, kuvitteelliset sekä todelliset. Esitän töissäni aikaa, joka on myyttinen siten, että se voi olla menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Tärkeänä inspiraationa ja punaisena lankana uusille teoksilleni on Dürerin kuparikaiverrus ”Melankolia” vuodelta 1514. Kyseisen teoksen latautunut tunnelma ja maahan syöksymässä oleva komeetta ovat olleet lähtökohtana minun uusissa teoksissani. Komeetta esiintyy myös töissäni ja symboloi väistämätöntä muutosta maailmaamme. Esitän kysymyksen, onko kuvaamani maailma jo käynyt läpi metamorfoosin vai onko se sen partaalla, sekä keitä olemme ja mikä on roolimme täällä?
Kauneus sekä epäjärjestys ihmisissä ja luonnossa käyvät jatkuvaa mittelöä. Kuvieni teemoissa kudon yhteen luonnon kauneuden ja siellä piilevät vaarat, tarinoiden mystiset metsänhenget sekä paikkamme valtavassa kosmoksessa. Teoksieni kuvakieli sadunomainen ja toivon, että niin aikuiset kuin lapsetkin voivat löytää niistä itselleen merkityksellisiä tasoja. Haluan kommentoida ja heijastaa yhteiskuntamme tapahtumia, maailmaamme, sekä suhdetta toisiimme.
Tavoitteenani on, että katsoja kokee elämyksen, joka tarjoaa pakopaikan todellisuudesta ja pakottaa kohtaamaan sen. Piirrän kuvissani tutun ja tuntemattoman raja-alueita. Näennäiset vastakohdat törmäävät kauniissa maisemissa ja hedelmällisen viidakon ytimessä vaanii aina vaara.
Seuraava näyttely jakaantuu kahteen kokonaisuuteen gallerian tilassa. Toisessa tilassa on installaatio kuvitteellisesta grafiikantyöpajasta. Toinen osa näyttelyä on perinteinen galleria. Esitän teeman, joissa kauniissa myyttisessä puutarhassa kaikki ei ole kohdallaan. Nämä kaksi tilaa liittyvät monisäikeisesti toisiinsa. Työpaja on korostetun synkkä ja kuvat perinteisen kauhun ja satujen tummia hahmoja. Gallerian teoksissa taas uhka on piilevä, eivätkä kaikki katsojat välttämättä sitä edes tavoita. Tärkeä osa teoksiani on leikillisyys ja maustan dramaattiset kuviani myös huumorilla, mikään ei ole ihan sitä miltä se ensiksi näyttää, ja kuviini saattaa piiloutua usean tarinan säikeitä.
Uutta kuvissani on että yhden teoksen aihe saattavat esiintyä toisessa kuvassa eri näkökulmasta. En halua alleviivata tätä tarinallista aspektia, vaan kuvien katsoja joko huomaa eri teosten yhteyden tai sitten ei, kyse on kuvaleikistä missä yhdestä kuvasta saattaa löytää piilotettuja tasoja ja toisaalta toinen teos saattaa avata tai valottaa erillisen kuvan tarinaa.
Teemani sekoittuvat tietoisesti toisiinsa ja kuvat ovat jatkoa vanhempaan tuotantooni.
Näyttelyteokset on tehty monivärimetalligrafiikan menetelmällä, jossa lopullinen työ muodostuu, kun 2–3 kuparilevylle syövytettyä kuvaa painetaan vuorotellen levyiltä paperille päällekkäin. Teen kaikki metalligrafiikan vedostukseni itse, sillä tämä on tärkeä osa luomisprosessia ja jokainen vedos poikkeaa hiukan toisistaan.
– Sari Bremer, marraskuu 2019
Näyttelyn aihe ja teokset syntyivät vuosina 2017-2019 ja se oli esillä Suomen Taidegraafikoiden Galleria G:ssä, Helsingissä joulukuussa 2019.