info historia galleria joella myyntiarkisto tyohuone kannatusjasentoiminta verkkogalleria arkisto

 

 

GRAFIIKKA

Nimitys tulee kreikkalaisesta sanasta grafein = kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa. Se on kuvataiteessa yleisnimitys menetelmille, joilla taiteilijan valmistamista painolevystä voidaan vedostaa kuvia paperille tai muulle materiaalille. Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä. Monivärigrafiikassa valmistetaan yleensä jokaista väriä varten oma painolaattansa.

Grafiikassa taiteilija luo uniikkityön sijasta kuvapohjan tai kuvapohjia, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos.

Taidegrafiikan menetelmät jaetaan perinteisesti neljään ryhmään sen mukaan kuinka painettavat viivat tai pinnat laatassa sijaitsevat eli mikä osa laatasta ottaa vastaan painoväriä:

Kohopainomenetelmissä

kuvan painavat osat ovat levyn muuta osaa korkeammalla siis ikään kuin reliefinä.

  • puupiirros
  • linoleikkaus
  • puukaiverrus

Syväpainomenetelmissä

viivat on kaiverrettu tai syövytetty pinnan tason alapuolelle syvennyksiksi.

  • kuparikaiverrus
  • kuivaneula
  • mezzotinto
  • viivasyövytys eli etsaus
  • pehmeäpohja
  • akvatinta

Laakapainomenetelmissä

laatan painavat ja painamattomat osat ovat samassa tasossa.

  • kivilitografia
  • offsett litografia

Silkkipaino eli Serigrafia

  • perustuu painokehykseen pingoitetun kankaan värinläpäisyyn.

VEDOS-SARJAT JA NIIDEN MERKINNÄT

Järjestysluku/kokonaismäärä

Varsinaiseen sarjaan kuuluvat vedokset merkitään murtoluvulla jossa vasemmanpuolinen luku on ko. vedoksen järjestysluku ja oikealla oleva luku ilmaisee sarjan kokonaismäärän, esimerkiksi 1/50, 2/50...

Järjestysluvun merkitys

Esimerkiksi kuivaneula- ja mezzotintalaatoilla vedostetun sarjan ensimmäiset vedokset ovat täyteteläisimpiä koska laatta kuluu vedostuksen myötä. Sitävastoin esimerkiksi serigrafiavedoksissa ei ole minkäänlaista eroa ensimmäisen ja sarjan viimeisen vedoksen kesken.

T.p.l'a ("tiree par l'artiste" ransk.)

tarkoittaa että taiteilija on itse vedostanut ko.työn jossa merkintä on. Taiteilija voi myös käyttää ammattipainajaa vedostuksessa jolloin merkintää ei saa käyttää.

Työvedos ja Koevedos

Keskeneräiseltä laatalta otetaan useasti vedos josta tarkistetaan esim. syövytysten voimakkuus. Merkitään Työvedos I,II... jne.

Valmiilta laatalta otettuja vedoksia joilla esimerkiksi haetaan sopivaa väriä kutsutaan koevedoksiksi jotka merkitään Koevedos I,II... jne.

Taiteilijan vedos (E.A, "Epreuve d'artiste" ransk. / A.P, "Artist's proof" engl.)

Taiteilijan omaan käyttöön (esim. tilaustyössä jossa varsinaisen sarjan vedokset menevät tilaajalle) voidaan ottaa varsinaisen sarjan ulkopuolisia eli taiteilijavedoksia noin 10% sarjan kokonaismäärästä. Merkitään esim. E.A 1/10 eli järjestysluku/kokonaismäärä niinkuin varsinaisessa sarjassakin.

Vedostajan vedos ("Bon a tirer" ransk.) eli valmis vedostettavaksi

Mallivedos jonka mukaan vedostaja tekee koko sarjan. Vedoksia on vain yksi numeroimaton kappale.

H.C.-vedos ("Hors Commerce" ransk. "Presentation Proof" engl. eli myynnin ulkopuolella )

Keräilijäkappale. Voidaan ottaa muutamia vedoksia.

Mitätöintivedos ("Cancellation Proof" engl.)

Kun sarja on vedostettu, voidaan piirtimellä vetää kulmasta kulmaan yli työ viivat jolla tuhotaan laatta. Tällaisesta laatasta otettu vedos varmentaa ettei laatasta voida ottaa uutta sarjaa.

Uniikkivedoksien merkintä

Uniikkimenetelmissä, joissa itse luova prosessi jatkuu myös varsinaisessa vedostuksessa on tullut t.p.l'a merkintää tärkeämmäksi aiemmin melko harvinaiset vedosten merkintätavat.

Uniikkivedosten kohdalla merkintä on 1/1 mikä tarkoittaa, että vedoksia on olemassa ainoastaan yksi kappale, mutta työ on kuitenkin vedostettu valmiilta laatalta. Menetelmässä laatta esim. väritetään siten, ettei sitä voi toistaa täysin samalla tavalla.

E.v. (Èdition varièe, ransk. / edition variable, engl.)

Tarkoittaa muunneltua sarjaa. Kun sarjan vedoksista ei haluta täysin identtisiä vaan esimerkiksi varsinaisen painolaatan lisäksi käytetään uniikkipainomenetelmiä (esim. monotypiaa), sarja merkitään muunnelluksi sarjaksi, jossa jokainen vedos on ainutkertainen, esimerkiksi E.v. 1/5. eli ko. vedos on ensimmäinen viiden uniikin sarjasta. Samoin merkitään myös erilaiset värivariaatiot.

Monotypia merkitään sanalla monotypia, joka kirjoitetaan normaalin numeroinnin tapaan vedoksen alalaitaan.


Kirjallisuutta:

Puupiirros

Högtryck material och metoder, Denis Stéen , Grafiska Sällskapet, Stockholm 1976
Puupiirros. Askola, Vilho (1982). Jyväskylä: Luova Grafiikka ry.
Puupiirroksen taito. Öljyväripuupiirros ja japanilainen vesiväripuupiirros. Tuula Moilanen, Kari Laitinen, Antti Tanttu. (1999) ISBN 951-558-025-0
Sallinen, Mikko
Ukiyo-e ja japanilainen puupiirros CD-ROM: Mikko Sallinen / Heikki Malme. Ateneumin taidemuseo. Opetushallitus, 2001

Metalligrafiikka

Metalligrafiikka. Lehtinen, Tuula (1997). Jyväskylä: Gummerus. Kustannusosakeyhtiö Taide. ISBN 951-608-003-0

Litografia

Kivipiirros/ Litografia. Karjalainen, Juho (1984). Jyväskylä: Luova Grafiikka ry.
Taidelitografia Kivipiirros, offsetlitografia. Juho Karjalainen, Kenneth Söderlund (2001) Taideteollinen korkeakoulu ISBN 951-558-080-3.

Serigrafia

Silkkipaino/ Serigrafia. Kanerva, Raimo & Koskela, Matti (1979). Jyväskylä: Luova Grafiikka ry.
Lehtinen, Mörö, Reijonen MONIPUOLINEN SERIGRAFIA. ISBN 951-558-103-6

Fotogravyyri

Gravyyrioppi. Syväpainotyötä valokuvaajille ja taidegraafikoille. Taneli Eskola ja Kari Holopainen. (1995) Musta taide ISBN 951-9384-73-1
Polymer Photogravure- A New Method for Photographers and Graphic Artists
Taneli Eskola and Kari Holopainen. (1996) Taideteollinen korkeakoulu ISBN 951-558-001-3

Yleisteoksia

Malme, Heikki Grafiikka: tekniikkaa ja taidetta / Heikki Malme. Ateneumin taidemuseo, 2002
Vad är grafik, Philip von Schantz, Jordi Arkö, Bonnier Alba, Stockholm 1996
Maria Rehbinder: Grafiikan lehti, Artalli 1985 ISBN 951-95105-0-8

Från Grafikerns Verkstad, Katalog från Göteborgs Konstmuseum, Göteborg 1983
Grafik för publik, Sixten Haage, Svenrobert Lundqvist, Bonniers 1979
The Art of The Print, Fritz Eichenberg, 1976 ISBN 0-8109-0103-X
Gamla grafiska blad, Per Bjurström, ICA-förlaget, Västerås 1974

 

* Lisää tietoa taidegrafiikan menetelmistä löydät täältä (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)


Copyright ŠTTG2003-2010
Kuvien käyttö ilman lupaa on kielletty.

The use of the pictures without permission is forbidden
Webdesign Juha Joro 2003