THEODOR SCHALIN

info historia galleria joella myyntiarkisto tyohuone kannatusjasentoiminta verkkogalleria arkisto

 

HISTORIAA

Turun Graafillisen Taiteen Yhdistyksen perustaminen
Vuoden 1932 joulukuussa seitsemästä taiteilijasta koostuva ryhmä ”Grafica” järjesti ensimmäisen turkulaisgrafiikkaa esittelevän näyttelyn uudessa Turun Sanomien toimitalossa. Ryhmään kuuluivat Ester Borg, Anders G. Holmqvist, Josef Manulkin (Manuel), Edith Wiklund, Aili Olofsson, Laila Säilä ja Viljo Lehmussaari. Grafica-ryhmän toiminta herätti taiteilijoissa ja asianharrastajissa ajatuksen paikallisen grafiikanyhdistyksen perustamisesta. Turun Graafillisen Taiteen Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 17.3.1933. Yhdistyksen tarkoituksena oli herättää harrastusta grafiikkaan taiteenlajina ja tukea sen harjoitusta Turussa järjestämällä näyttelyitä, esitelmiä ja jäsenistössä kiertäviä grafiikansalkkuja.

Taidegrafiikan varsinainen nousukausi Suomessa oli alkanut Helsingistä vuonna 1931, jolloin joukko helsinkiläisiä taiteilijoita perusti valtakunnallisen grafiikanyhdistyksen, josta muodostui myöhemmin nykyinen Suomen Taidegraafikot ry. Turun Graafillisen Taiteen Yhdistys oli ensimmäinen paikallinen grafiikanyhdistys Suomessa. Muualla kuin Helsingissä ja Turussa ei grafiikkaa tuolloin juuri tehty. Turkulaisyhdistyksen alkuvuosien toimintaa leimasi vilkas näyttelytoiminta kotimaassa ja ulkomailla sekä tiivis yhteistyö Suomen Graafillisten Taiteilijoiden kanssa. Alusta alkaen yhdistykseen kuului sekä aktiivisia taiteilijajäseniä että passiivisia kannattajajäseniä. Yhdistyksen perustamisvuonna kirjattiin 224 jäsentä. Heistä valtaosa oli kannattajajäseniä, sillä Turussa toimi 1930-luvulla vaihtelevasti vain 20–30 grafiikkaa tekevää taiteilijaa. Yhdistyksen jäsenistössä kiersi grafiikansalkkuja, joista arvottiin vuosittain vedoksia kannattajajäsenten kesken. Samalla salkut toimivat kiertävinä pienoisnäyttelyinä, joiden avulla jäsenet saattoivat perehtyä Suomessa vielä melko tuntemattomaan taiteenalaan.

Varhaiset turkulaisen grafiikan vaikuttajat
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Teodor Schalin ja varapuheenjohtajana toimi Lars-Ivar Ringbom. Vuonna 1940 puheenjohtajaksi valittiin Viljo Lehmussaari, joka jatkoi tehtävässä vuoteen 1962 saakka. Lehmussaari tutustui ensi kerran grafiikkaan Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa Schalinin alkeiskurssilla. 1920-luvun lopulla Lehmussaari pääsi opiskelemaan Englantiin Taideyhdistyksen stipendin turvin. Vuonna 1930 hän aloitti säännöllisen grafiikan opetuksen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa. Lehmussaarta seurasi grafiikanopettajana Harry Henriksson, joka vastasi opetuksesta 1933–53. Grafiikan opetuksen aloittamisella Turun Piirustuskoulussa oli merkitystä grafiikan suosioon 1930-luvun Turussa. Lisäksi grafiikan kehitystä auttoi kaupungin vahva taideperinne. Turun Taideyhdistys ja sen hallinnoima taidemuseo olivat tärkeitä grafiikan tukijoita.

”Ei mitään uutta graafilliselta rintamalta”
Sotavuosina yhdistyksen vilkas näyttelytoiminta hiipui. Sodan jälkeen materiaalipula vaikeutti grafiikan tekemistä aina 1940-luvun lopulle saakka. Yhdistyksen vilkkaana alkanut näyttelytoiminta keskittyi Turkuun. Kaikki näyttelyt pidettiin Turun taidemuseossa.

Vuonna 1954 yhdistyksen sihteeriksi tuli 20 vuotta tehtävää hoitaneen Ester Borgin tilalle Turun taidemuseon intendentti Erik Bergh. Piirustuskoulussa Harry Henrikssonia seurasi grafiikanopettajana yhdistyksen pitkäaikainen intendentti ja johtokunnan jäsen Alku Avanto, joka vastasi opetuksesta 1954–66.

Oman grafiikan työhuoneen perustaminen
Kun Turun Taiteilijaseura lopetti syksyllä 1965 grafiikantyöhuoneen ylläpidon rahanpuutteen vuoksi, saattoi se usean graafikon vaikeaan asemaan. Grafiikan tekemiseen soveltuvia työtiloja ei ollut, eikä myöskään Piirustuskoulussa opintonsa päättäville nuorille jäänyt mahdollisuuksia jatkaa grafiikan tekemistä kaupungissa. Turun Graafillisen Taiteen Yhdistyksessä syntyi ajatus grafiikantyöhuoneen perustamisesta. Ottaen huomion yhdistyksen vähäiset varat ja toisaalta työhuoneiden korkeat vuokrat, päätettiin anoa Turun kaupungilta vuokrahuoneistoa. Kaupungin vastauksen viipyessä yhdistys vuokrasi käyttöönsä työhuoneen Kupittaankadulta syksyllä 1966. Työhuonetta varten yhdistys sai lahjoituksena Turun Kivipainolta kivilitoprässin ja litokiviä. Metalligrafiikan prässi teetettiin Tampereella.

Edellisenä vuonna perustettu työhuone muutti uusiin tiloihin helmikuussa 1967, kun kaupunki vuokrasi yhdistykselle huoneiston Sairashuoneenkatu 2:sta. Talkoovoimin kunnostetut tilat olivat kooltaan 45 m². Näissä tiloissa työhuone toimi vuoteen 1978 saakka. Työhuoneen hoitajana toimi aluksi Eila-Maria Salo, jonka jälkeen hoitajana oli lähes koko 1970- ja 1980-lukujen ajan Hannu Hämäläinen.

Vuonna 1967 yhdistys sai uuden nimen Turun Taidegraafikot ry sääntöjen muutoksen yhteydessä. Uudet säännöt ja oman työhuoneen perustaminen merkitsivät entistä ammatillisempaa toimintaa. Ulkomaille suuntautunut näyttelytoiminta elpyi. 1963 yhdistyksen puheenjohtajuus siirtyi Viljo Lehmussaarelta Reijo Koskelalle.

Uusi sukupolvi 1970-luvun alkuun mennessä yhdistyksen johtokunta uudistui kokonaan uuden graafikkosukupolven myötä. Uudet tekniikat serigrafia ja litografia valtasivat alaa. Näyttelytoiminta vilkastui, kun uusia museoita ja gallerioita perustettiin. Toisaalta näyttelytoimintaa laajennettiin myös museoiden ulkopuolelle kirjastoihin, kunnantaloihin ja kouluihin

Vuonna 1971 yhdistyksessä otettiin käyttöön uusi kannatusjäsenjärjestelmä, sillä vanha kiertäviin salkkuihin ja teosten vuosiarvontaan perustunut käytäntö oli tullut tiensä päähän. Nyt otettiin käyttöön järjestelmä, jossa kannatusjäsenet saivat vuosittain jäsenmaksua vastaan itselleen grafiikan vedoksen. Uuden käytännön myötä kannatusjäsenten määrä vakiintui. Nykyisin yhdistykseen kuuluu 99 kannatusjäsentä.

Vuonna 1978 yhdistyksen työhuone siirtyi entiseen Turun Kivipainon taloon Linnankatu 31:een. Tupaantuliaiset uudella työhuoneella järjestettiin keväällä 1979. Työhuoneenhoitajina toimivat Hannu Hämäläinen ja Aki Koivisto. Puheenjohtajana aloitti vuonna 1971 Juhani Vikainen, jota seurasi 1973 Jouni Boucht. Vuosina 1977–82 puheenjohtaja oli jälleen Vikainen. Piirustuskoulussa grafiikan opetuksesta vastasi vuoteen 1980 saakka yhdistyksen pitkäaikainen johtokunnan jäsen, sihteeri ja varapuheenjohtaja Veikko Lehtovaara, jonka jälkeen grafiikkaa opetti Hannu Hämäläinen 1981–88.

Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi hiljalleen ja vuonna 1981 taiteilijajäsenten määrä ylitti kuudenkymmenen. Juhani Vikaisen jälkeen puheenjohtajina toimivat Veikko Lehtovaara, Hannu Hämäläinen, Tanja Ubaleht ja Jouni Boucht. Yhdistys jatkoi aktiivista näyttely-toimintaansa. Vuonna 1983 yhdistys sai Turun ja Porin läänin taidepalkinnon tunnustuksena toiminnastaan taidegrafiikan hyväksi.

Galleria Joella
Merkittävä muutos toiminnassa oli oman gallerian perustaminen vuonna 1986. Omasta näyttelytilasta oli haaveiltu jo pitkään. Kun Arte ry:n ylläpitämän Taidehuone Joe´sin tila Läntisellä Rantakadulla Aurajokirannassa vapautui, vuokrasi yhdistys tilan kokeiluluonteisesti galleriaa varten. Toiminnan lähtökohtana oli tarjota yhdistyksen jäsenille mahdollisuus järjestää näyttelyitä edullisesti.

Galleria osoitti nopeasti tarpeellisuutensa ja vuonna 1992 sitä laajennettiin. Nyt tilaa tuli myös grafiikan myyntiarkistolle, jossa jäsenistön teoksia on pysyvästi myynnissä. Galleria Joellassa järjestetään 14 näyttelyä vuodessa. Galleria toimii omakustannusperiaatteella kaupallista voittoa tavoittelematta. Sen käytännön toiminnasta on vastannut vuodesta 1991 näyttelysihteeri Nina Pitkonen, joka on toiminut gallerian näyttelyvalvojana sen perustamisesta saakka.

Kohti uusia haasteita
2000-luvulla yhdistys on osallistunut aktiivisesti Kulkulupa-tapahtumaan, joka on avannut taiteilijoiden työhuoneiden ovet yleisölle keväisin jo yhdeksän kertaa. Taiteiden Yössä elokuussa yhdistys on järjestänyt grafiikan myyntitorin. Vuonna 2002 yhdistys sai Varsinais-Suomen Taidetoimikunnan taidepalkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta ja laadukkaasta kulttuurityöstä

Yhdistyksen työhuoneella on ollut jatkuvasti keskeinen merkitys toiminnassa. Kivipainon talon työhuone kävi nopeasti ahtaaksi jäsenmäärän kasvaessa. Tilavampia ja ajanmukaisempia tiloja saatiin odottaa vuoteen 1999 saakka, jolloin uuden työhuoneen avajaisia vietettiin Jokikadun kiinteistössä. Jokikadulle muodostui vuosien kuluessa elävä taiteilijayhteisö, mutta kaupungin päätettyä rakennuksen myynnistä ovat taiteilijat joutuneet etsimään työ- ja varastotilansa muualta. Yhdistyksen työhuone muutti vuonna 2007 satamaan Linnankiinteistöön, josta lähdettiin jälleen syksyllä 2010. Uudet työhuonetilat saatiin käyttöön vasta elokuussa 2011, jolloin nykyinen työhuone aloitti toimintansa Alfa Centerissä osana Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön hallinnoimia Barkerin ateljeita. Työhuoneenhoitajana on vuodesta 1992 toiminut Matti Helenius.

Juha Joro toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1990-2013. Vuodesta 2014-2016 puheenjohtajana toimi Veronika Ringbom. Vuodesta 2017 puheenjohtajana aloitti Hanna Varis. Kunniapuheenjohtajana toimii Juhani Vikainen. Yhdistykseen kuuluu 91 taiteilijajäsentä.

Turun Taidegraafikot 75-vuotishistorikki on ilmestynyt:
"Vedosmerkintöjä vuosilta 1933-2008"
– Turun Taidegraafikot 75-vuotta

Toimitus: Anna-Mari Rosenlöf.
Esipuhe: Erkki Anttonen, Valtion taidemuseo.
Ulkoasu: Juha Joro
Katso otteita 112-sivuisesta teoksesta: *kuva1 *kuva2 *kuva3

Historiikkia on saatavilla Galleria Joellasta.


Copyright ©TTG2003-2017
Kuvien käyttö ilman lupaa on kielletty.

The use of the pictures without permission is forbidden
Webdesign Juha Joro 2003